Terveellisen joulupöydän koostaminen

Teija Varis haastatteli minua terveellisen
joulupöydän koostamisesta ja tässä juttu luettavaksenne.
Toivottavasti näistä vinkeistä on hyötyä ja oikein ihanaa, maukasta ja 
rauhallista joulua kaikille! <3 <3 <3

Minkälaisista herkuista koostuu joulun juhla-ateria, jonka jälkeen arkea ei tarvitse aloittaa dieetillä eikä vyötäröltä puristavissa vaatteissa?
Ravinto- ja fytoterapeutti Mariel Mettälän mukaan suomalainen, perinteinen jouluruoka on itsetehtynä herkullista ja suhteellisen terveellistä. Pienillä muutoksilla perinneruuista voi kuitenkin saada vielä himpun verran terveellisempää ja kevyempää.
-Joulu saa esimerkiksi hyvän startin, kun valmistaa jouluaamun puuron tummasta puuroriisistä tai jopa täysjyväriisistä, jonka kuitupitoisuus on vaaleaa riisiä korkeampi. Kuitupitoisuus auttaa hiilihydraattipitoisessa ateriassa pitämään verensokeria paremmin tasapainossa, eikä verensokerin heittelyt vaivaa heti aamusta.
Puuron seurana perinteisesti tarjottavan, hellalla kuumennettavan rusinakeiton korvaajaksi Mettälä ehdottaa vatsaa hellivää, omenaista luumu-chia – kiisseliä, joka laittaa aineenvaihdunnan liikkeelle. Kanelia kannattaa käyttää puuron maustamisessa maun lisäksi kanelin verensokeria tasapainottavan ominaisuuden vuoksi.
Joulun juhla-aterialla tarjoillaan usein perinteisiä juureslaatikoita, tuoresalaatteja ja eri tavoin valmistettua kalaa ja lihaa. Niistä saa Mettälän mukaan monipuolisesti ravinteita, hyviä hiilihydraatteja, kuituja, proteiinia sekä hyviä rasvoja.
-Kun valmistaa nämä herkut itse, voi niistä jättää kaikki ylimääräiset sokerit, ja rasvat pois.

-Varsinkin laihduttajien kannattaa jättää laatikoiden nauttimiset vähemmälle ja keskittyä tuoresalaatteihin ja kalaan tai lihaan.

 

Joulupöydän herkut voi Mettälän mukaan huuhtoa alas perinteisillä juhlajuomilla, kunhan muistaa juoda myös runsaasti vettä.
-Olut kruunaa etenkin suomalaisen perinteisen joulusaunan, joskin oluista löytyy myös aterioille ja herkutteluun omat laatunsa. Jouluinen glögi sopii hyvin välipalaksi, samoin kuin laadukkaat teet ja kahvit, jotka ovat varsinkin suklaan kanssa lyömätön yhdistelmä.

 

Vaikka joulu on herkuttelun juhlaa, joulunakaan ei kannata hankkia ähkyä. Ylensyönnin välttää kun pitää annoskoot maltillisina ja taukoa ruokailujen välissä. Myös terveellisempiä vaihtoehtoja suosimalla olo pysyy kevyenä.

 

-yksi helppo niksi on myös syödä jälkiruoka erikseen, ei pääruoan yhteydessä, Mariel Mettälä vinkkaa.

Makeiden ja rasvaisten jälkiruokaherkkujen sijaan Mettälä suositteleekin nauttimaan vaikkapa joulunpunaisia omenoita, hedelmäsalaattia, raakajäätelöä tai taateleita ja viikunoita.

 

Mettälä kertoo herkuttelevansa joulunpyhinä itsekin, joskin terveellisesti. Hän panostaa ruoan laatuun ja aitouteen.
-Annan itselleni luvan herkutella terveellisesti, mutta pidän aineenvaihdunnan vilkkaana joulunakin päivittäisillä kävelylenkeillä ja joulusaunalla, hän kuvaa.

-Näin arkeen on kiva palata, eikä tammikuuta tarvitse välttämättä aloittaa dieetillä.

 

Tamperelainen 17.12.14. s.17.

Tamperelainen 17.12.14 s.17


Helsingin Rudolf Steiner -koulussa ekologisuus kukoistaa!

Kouluruokakeskustelu käy kuumana, niin kouluissa kuin myös mediassakin. Eikä turhaan, sillä ihmisten ruokatietoisuuden kasvaessa kiinnitetään enemmän huomiota siihen, mitä kotona syödään. Tästä seuraakin kysymys, mitä koulussa ja tarhassa lapsille syötetään?

Jamie Oliverin Food Revolution -toiminta toi minulle mukanaan tehtävän koskien alueeni kouluruokaa ja tieni vei Helsingin Rudolf Steiner -koululle. Koululla keskustelimme yleisesti kouluruoasta, sen laadusta ja mahdollisista haasteista, mitä laatuvaatimukset tuovat tullessaan. Paikalla olivat koulun talouspäällikkö, ruokaryhmän puheenjohtaja, ravintolanpitäjä, lääkäri sekä steiner.fi -sivuston päätoimittaja.

KOULURUOAN RAHOITUKSESTA TULEE SUURIN OSA VALTIOLTA, SAMALLA TAVALLA KUIN MUIHINKIN KOULUIHIN.

Kouluruoan rahoitus toimii normaalin käytännön mukaan. Valtio rahoittaa ja koulut kilpailuttavat hankintalain mukaan palveluntarjoajan, joka vastaa kouluruoasta.
Rudolf Steiner -koululla on kouluruoan toimikunta, joka on toiminut yli 10 vuotta. Toimikuntaan kuuluu oppilaita, vanhempia, henkilökuntaa ja opettajia, jotka miettivät aktiivisesti ruoka-asioita ja tavoitteita kouluruoan osalta. Alkujaan toimikunta mietti, mitä he haluavat kouluruoalta? Minkälaista sen tulisi olla? Kun tavoitteet selkenivät, ne hyväksyttiin vielä eri johtokunnissa, hallituksessa sekä opettajakunnissa. Laatukriteerit kouluruoan osalta nostettiin niin korkealle, ettei kovinkaan moni palveluntarjoaja edes halunnut lähteä näin kovaan haasteeseen mukaan.
”Kouluruoan toimikuntaa saa kiittää siitä, että Steinerin ruoka on niin laadukasta tänä päivänä.”

Perusruoka Rudolf Steiner -koulu

EKOLOGINEN LINJA KAIKESSA JA 70% LUOMUA.

Laatukriteerit kouluruoasta ovat korkealla. Halutaan, että vähintään n.70% kouluruoasta on luomua ja joka päivä on kolme eri ateriavaihtoehtoa lapsien valittavaksi. Valittavissa on joko sekaruoka, kasvisruoka tai puuro. Lisäksi on erilaisia salaatteja, siemeniä sekä hapatettuja tuotteita. Kerran viikossa on kasvisruokapäivä. Koulu saa Portaat Luomuun 5. portaan diplomin marraskuun alussa.
”Kanaa lukuun ottamatta ruoka on myös GMO -vapaata.”
Koulussa ei ole välipala-automaatteja, eikä limsaa myydä missään. Osa pedagogiikkaa on se, että lapset jaksaisivat koko päivän. Senpä takia erityisesti lukiolaiset hyötyvät aamupalavaihtoehdosta ja välipaloista. Vaikka ikähaarukka 1-luokkalaisista neljännen vuoden lukiolaisiin haastaa koulun keittiön, ovat silti myös välipalat kunnon ruokaa.
”Mutta tietenkin tavallista pullaa on aika ajoin tarjolla.”

900 OPPILASTA, 100 HENKILÖKUNTAA JA 1000 ANNOSTA PÄIVÄSSÄ!

Miten Steiner-koulu pystyy käyttämään runsaasti luomua, vaikka kyseessä on iso koulu? Yksi syy on vanha keittiömalli, jossa isot juureskylmiöt takaavat sen, että yhdellä kertaa voidaan hankkia runsaasti luomuraaka-aineita. Keittiössä on myös tilaa esikäsitellä raaka-aineita alusta loppuun.
”Uusissa keittiöissä tällainen ei ole mahdollista.”

Kasvisruoka Helsingin Rudolf Steiner -koulu

ONKO LUOMU SITTEN KALLIIMPAA?

Valtio antaa tasapuolisesti saman euro/oppilas käytettäväksi kaikille kouluille.
”Yhden annoksen hinta on 2,47 €, joka sisältää raaka-aineiden ja henkilöstön kulut. Tämän päälle tulee sähkö, vesi ja kalusto.”
Rahallisesti Steinerilla luomuruokaa ei koeta mitenkään ongelmalliseksi ja ajatus onkin nostaa tulevaisuudessa luomun prosentuaalista osaa vielä korkeammaksi. Tämän vuoksi koulu on ollut mukana jo pitkään ”Portaat luomuun” -ohjelmassa, joka on suunnattu ammattikeittiöille. Ohjelmassa Tampereen Steiner- ja Vantaan Steiner -koulu ovat jo saavuttaneet korkeimmat portaat.
”Samat tavoitteet ovat kaikissa Steiner -kouluissa.”

ONGELMANA MAITO JA NÄKKILEIPÄ.

Luomun prosenttiosuuden nostaminen kouluruoassa ei ole aina rahasta kiinni. Luomuraaka-aineiden saatavuus tulee myös Suomessa eteen, sillä esimerkiksi luomumaitoa ei saa meillä isoissa pakkauksissa. Iso koulu ei voi ostaa luomumaitoa litran purkeissa.

”Näkkileipä on toinen keskeinen puute, koululaiset pitävät näkkileivästä ja sitä menee paljon. Tällä hetkellä onneksi kartoitetaan luomumaidon pakkaamista isoihin pakkauskokoihin. Näillä muutoksilla Helsingin Rudolf Steiner -koulu yltäisi luomun osalta n.80%.”

KEITTIÖSSÄ TÄYTYY OLLA HEREILLÄ!

Steinerin keittiössä ”Ravintola Rudolfissa” häärää KK Kruska ammattitaitoinen keittiöhenkilökunta. Ravintolan yrittäjä, joka on päävastuussa keittiötoiminnasta on työskennellyt mm. Suomen ensimmäisessä kasvisravintolassa Kasviksessa sekä kirjoittanut viisi kasviskeittokirjaa. Kasviksessa käytettiin luomua jo 70-luvulla. Keittiössä noudatetaan virallisia suosituksia ja seurataan ravintoarvoja, siihen tarkoitettua ohjelmaa apuna käyttäen. Kun raaka-aine on arvokas ruokaa ei tehdä liikaa. Tämä taas vaikuttaa siihen, että ruoka-ainehävikki täytyy olla vähäistä. Ravintola Rudolfin keittiössä ei käytetä lisäaineita. Ruoka maustetaan luomumausteilla ja merisuolalla.

”Tällä hetkellä etsitään hyvää luomuliha- ja kasvislientä, mutta toistaiseksi sellaista ei ole vielä löytynyt.”
Raaka-ainetilauksissa tulee olla hintatietoinen ja seurata samalla lasten syömiskäyttäytymistä. Saksassa oppilaat ovat mukana keittiön puolella, jakelevat ruokaa ja auttavat ruoan teossa. Rudolf Steiner koulussakin halutaan kehittää samanlaista toimintaa.

HARVARDIN RUOKAVALIOSUOSITUS SAMANLAINEN STEINERIN PEDAGOGISEN NÄKEMYKSEN KANSSA.

”Steinerin näkemykseen kuuluu se, että ruokavalio tukee pedagogiikkaa ja esim. jokaiselle päivälle on eri viljalajike, joka tukee elimistön toimintaa. Vehnä ja maissi ovat jääneet kokonaan pois viikonlopun takia, mutta sehän on terveydelle vaan eduksi.”

Suosituksiin on lisätty liikunta ja painonhallinta, mutta punainen liha on jätetty pois. Ravintola Rudolfissa ollaan palattu vanhaan kotiruoka malliin. Ennen ei ollut valmista ruokaa tilattavissa, vaan pelattiin ammattitaidolla.

The Healthy Eating Pyramid

OPPILASKUNNAN PUOLESTA: RUOKA ON HYVÄÄ JA TÄYTTÄVÄÄ!

”Perinteisesti sekaruoka, kasvisruoka ja puuro ovat olleet koululaisten vaihtoehtoina yli 10 vuotta. Se on ollut vanhempien ja oppilaiden toive ja siitä pidetään kiinni.”
Lapset ja vanhemmat tykkäävät ruoasta ja kenties Steiner-koulun lapsiperheissä ruokatietoisuus on korkealla ja laadukkaan kouluruoan ohella osasyy siihen, että Steiner koulussa on vain vähän allergisia lapsia.
”Päinvastoin, sillä lapset ovat tulleet kertomaan ettei joitakin ruoka-aineita tarvitse enää välttää. Steinerissa on ollut kasvisruokaa tarjolla 80-luvun alusta lähtien.”

kouluruoka menu

EXTRAPROJEKTIT INSPIROIVAT OPPILAITA.

Helsingin Rudolf Steiner -koulu on tehnyt yhteistyötä myös kahviloiden ja ravintoloiden kanssa. Esimerkiksi ruokakulttuuriviikolla 9-luokkalaiset valmistivat gaalaillallista Michelin -kokin kanssa. Vanhemmille järjestetään myös kursseja ja luentoja ruokaan liittyen ja lähitulevaisuudessa keittiömestari Sami Tallberg tullaan näkemään mukana Steiner-koulun toiminnassa.

KOULULAISET NIMEÄVÄT PERUNOITA MINECRAFT -TIETOKONEPELIN MUKAAN.

Rudolf Steiner -koululla on myös puutarhaprojekti Kumpulan koulun yhteydessä. Helsingin yliopiston alaisessa koulupuutarhassa oppilaat kasvattavat juureksia, vihanneksia ja yrttejä. Pienviljelyä käytetään kotitalousopetuksessa, mutta osa sadosta tuodaan myös koulun keittiöön käytettäväksi. Projekti toimii stipendirahoituksella, mutta koulussa toivotaan puutarhaopetuksen liittämistä itse opetussuunnitelmaan, jonka seurauksena se siirtyisi koulun kokonaisbudjettiin.
”Lapsien olisi hyvä päästä aktiivisemmin seuraamaan puutarhakasvatusta, eikä niin että olemme riippuvaisia projektirahoituksesta.”
Tämän takia Steiner-koulut ovat mukana pohjoismaisessa projektissa Ruotsin ja Norjan kanssa. Yhdessä he miettivät, miten puutarhaopetus integroitaisiin opetukseen. Puutarhaopetusta voitaisiin käyttää hyödyksi myös muissa aineopinnoissa.

YHDESSÄ KATSE TULEVAISUUTEEN.

Helsingin Rudolf Steiner -koulu ja KK Kruska haluavat olla mukana kehittämässä ekologista ja laadukasta kouluruokaa. Toive on, että muut koulut ja kouluruokaa valmistavat yhteisöt ja yritykset lähtevät mukaan valmistamaan laadukasta, luomupainotteista ja terveellistä kouluruokaa.
”Kouluruoassa 100% luomuaste on liian haasteellinen tavoite, mutta n. 50% luomuaste on jo mahdollista, mikäli maito ja näkkileipä saadaan isompiin pakkauskokoihin.”

 

Ravinto- ja fytoterapeutti Mariel Mettälä
Food Revolution Helsinki