Pakurikääpä on v. 2013 rohdoskasvi

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto valitsi pakurikäävän vuoden 2013 rohdoskasviksi pitkän käyttöhistorian, monipuolisten ominaisuuksiensa sekä tieteellisen näytön perusteella. Valinnalla halutaan ”nostaa arvostusta perinteisten luonnonlääkkeiden käyttöä kohtaan sekä muistuttaa rohdosten laajasta käytöstä läpi ihmiskunnan historian”.

Pakurikääpä on lääkinnällinen sieni ja sillä on pitkä käyttöhistoria perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä sekä siperialaisessa kansanparannuksessa. Suomessakin on sota-aikana pakurikäävästä keitetty kahvin korvikkeeksi ns. tikka-teetä.

Pakurikääpä on voimakas adaptogeeni, mikä tarkoittaa sitä että se tasapainoittaa elimistömme toimintaa ilman sivuvaikutuksia. Suurienkaan määrien käytöllä ei ole havaittu epätasapainoittavia vaikutuksia. Pakurikäävän ORAC-luku >50,000 – jolla kuvataan antioksidanttista tehoa – on erittäin korkea (vrt. omena n.2600, punaviini n.3600, mustikka n. 4700).

Tieteellisistä tutkimuksista:

Viimeisen 40 vuoden aikana on tehty yli 1600 tieteellistä tutkimusta pakurikääpää koskien (Venäjä, Kiina, Korea, Japani, Suomi). Tieteellisesti pakurikääpää on tutkittu myös Suomessa. Helsingin Yliopiston Kirsti Kahloksen johtama tutkimusryhmä löysi pakurista betuliini-nimisen yhdisteen jolla on todettu koeputkessa voimakkaita syövältä ehkäiseviä ominaisuuksia. Muissa tutkimuksissa pakurista on löydetty aktiivisia polysakkarideja eli pitkäketjuisia sokeriyhdisteitä, jotka tukevat voimakkaasti immuunijärjestelmämme toimintaa, toisin sanoen parantavat vastustuskykyämme.

Mitä pakurikääpä sisältää?

– yli 200 erilaista fytoravinnetta.
– superoksididismutaasia (SOD), voimakasta antioksidanttia, suuria määriä.
– aminohappoja, melaniinia, kivennäisaineita, hivenaineita, vitamiineja, fenoleja, steroleja, polysakkarideja(esim. beta-glukaania), betuliinia, betuliinihappoa, lupeolia.

Suositeltava päiväannostus?

2-4 kupillista(ylläpito) tai enemmän (terapeuttinen käyttö)

Mistä sitä saa?

Pakurikääpä on lehtipuiden esim. koivun kyljessä kasvava musta lahottajasieni. Kaupasta ostamamme pakurikääpä on usein Suomesta tai Venäjän puolelta. Erilaisia tuotteita on mm. pakurikääpäjauhe, josta voi keittää ja hauduttaa teetä. Instant Pakuri on jauhe, jota voi lisätä kylmiin ja kuumiin juomiin tai ruuan joukkoon.

Pakuriuutetta voi lisätä kuumiin ruokiin ja juomiin. Uuttamisen takia harvinaisempiakin yhdisteitä (triterpenoideja) saadaan irroitettua pakurista joita tavallinen keittäminen ei irroita. Tuplauutteessa (kuumavesi ja alkoholiuutettu) pakurin tehoaineet ovat 100% imeytyvässä muodossa.

Hyvä muistaa!

C-vitamiini muuttaa pakurin polysakkareiden tehoa moninkertaiseksi, joten nauti pakuria yhdessä mm. marjojen, hedelmien ja marjajauheiden kanssa.
– Älä käytä antibiootteja tai penisiliiniä yhtäaikaa pakurikäävän kanssa, koska ne toimivat pakurikäävän vastavaikuttajina eli antagonisteina.
– Jos innostut keräämään itse pakurisi luonnosta muista kysyä maanomistajan lupa, sillä pakurin kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Pakuria ei kannata kerätä mm. maanteiden varsilta sillä pakuri imee itseensä säteilyä sekä päästöjä.
– Sopii kaikille vauvasta vaariin. Ole kuitenkin varovainen käytön kanssa jos olet sieniallergikko.
– Pakurin kasvisolut eivät sula ihmisen ruoan-sulatusjärjestelmässä, joten keitä pakurijauheesta teetä jotta saat kuumentamisen kautta pakurin tehoaineet ihmiselle ideaaliseen muotoon imeytymisen kannalta.

Käyttökohteita:

– Immuunipuolustuksen parantaminen, virusten ja bakteeritartuntojen hoitoon, allergiaoireisiin, astmaoireisiin.
– Parantaa ruuansulatusta, vatsavaivojen hoitoon mm. suoliston hiivan häätöön.
– Tasapainoittaa verensokeria, puhdistaa maksaa, alentaa kolesterolia, positiivinen vaikutus verenpaineeseen.
– Iho-ongelmat
– Pakurikääpää on käytetty historiassa jopa syövän hoitoon.

Lisää aiheesta:

Kirja: Jaakko Halmetoja ”Pakurikääpä”
Kirja: David Wolfe ”Chaga” King of the Medicinal Mushrooms.
www.mychaga.com

Lähde: ravintolisatiedotus.fi

14 thoughts on “Pakurikääpä on v. 2013 rohdoskasvi

    1. Se, ettei eu elintarvikeviranomaislaitos ole jutun asiantuntijan mukaan tutkinut ”kasvikunnan ainesosaa” ei kerro sitä etteikö pakuria olla tutkittu ja vaikuttavaksi havaittu tutkimuksilla muiden tahojen toimesta.
      Heinonen ei mainitse yli 1600:stä tutkimuksesta, mutta mainitsee yhden jota ei olisi tehty ja pohjaa väitteensä myös omaan mielikuvaan eikä varmistettuun ajankohtaiseen tietoon huomautuksena.
      Linkin jutussa myös oudosti viitataan ”ainesosaan”. Termi viittaa siis yhteen kemialliseen ainesosaan ja pakurissa siis on tuhansia ainesosia.

    1. Saako kaadetuista puista kerätä havuja? Onko vihtojen teko sallittu? Voiko pajunkissoja taittaa ilman maanomistajan lupaa? Saako pihlajanmarjoja kerätä?
      Rikoslain 14 §:n mukaan kasvavasta tai tuulen maahan kaatamasta tuoreesta puusta ei saa taittaa oksia ilman maanomistajan lupaa. Puusta ei myöskään saa ottaa varpuja, juuria, tuohia, kuoria, lehtiä, niiniä, pihkaa, terhoja, käpyjä eikä pähkinöitä. Hakkuujätteitä ei saa kerätä luvatta. Maahan pudonneita risuja ja käpyjä saa sen sijaan ottaa.

      Edellä olevasta poikkeuksena on se, että luonnonvaraisia marjoja sen sijaan saa ottaa puusta. Ajatuksellisena perusteena on, ettei luonnonvaraisten marjojen poimiminen vahingoita puuta, eikä marjoilla ole yleensä puun omistajalle taloudellista merkitystä.

      Vihreiden tuoreiden oksien keruuseen tarvitaan maanomistajan lupa. Metsätyömailta saa monasti lupia keräilyyn. Sama koskee sähkölinjoja.

      Saako kääpiä poimia?
      Käävät ovat luonnonvaraisia sieniä, joten niiden poimiminen on jokamiehenoikeutta. Kääpä on sieni ja sen voi irrottaa puuta vahingoittamatta.

      Oksia tai käpyjä puusta ei saa ottaa, mutta koska kasvitieteellisesti kääpä ei ole osa puuta, ei sen ottamistakaan rinnasteta oksan ottamiseen. Käävät tulee kerätä puuta vahingoittamatta.

      Pakurikääpä (Inonotus obliquus) on tästä poikkeus, sillä se ei itse asiassa ole lainkaan kääpä vaan sienen aiheuttama kasvannainen. Pakurikäävän nimi johtaa siis tavallaan harhaan. Pakuria ei voi käytännössä ottaa irti ”käsivoimin”, vaan siihen tarvitaan työkaluja, joten sen irrottaminen voi vahingoittaa puuta.

  1. Tottakai pakurikäävän keräämiseen tarvitsee maanomistajan luvan. Lisäinfoa seuraavasta:

    Jaakko Halmetojan sivuilla on hyvä tiivistys aiheesta: http://www.jaakkohalmetoja.com/fi/pakurikaapa/

    ”Saako kääpiä poimia jokamiehen oikeuksilla?

    Saatat törmätä internetissä Ympäristöministeriön Ylitarkastaja Pekka Tuunaisen lausuntoon, jonka mukaan pakurikääpä on biologisesti sieni ja tämän vuoksi sen kerääminen kuuluu juridisesti jokamiehenoikeuksien piiriin, jos puuta ei vaurioiteta kerätessä.

    Tämä lausunto ei kuitenkaan ole korrekti, koska pakurikäävän näkyvä (musta osa) ei ole sieni, vaan sienen aiheuttama kasvannainen, joka on biologisesti puuainesta, eikä itse sientä. Pakurikääpä kehittää itiöt puun kuoren sisään vasta puun kuoltua ja vapauttaa itiöt puuhun syntyvän halkeaman kautta.

    “Jokamiehen oikeus ei salli pakurikäävän keräämistä, jos tarkkoja ollaan. Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Risto Jalkanen muistuttaa, että musta pahka on puuainesta ja itiöemä, eli se kääpä, piileskelee puun kuoren alla. Kun on puuaineksen ottamisesta kyse, tarvitaan maanomistajan lupa.”

    Pakurikäävän kerääminen ei siis kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin ja jos haluat kerätä pakurikääpää suoraan luonnosta, tulee sinulla olla siihen maanomistajan lupa.

    “Ympäristöministeriön jokamiehenoikeuksia koskevan raportin (5.9.2012, s. 87) mukaan pakurikääpä on kasvutavaltaan sellainen, että sen irrottaminen puuta vahingoittamatta ei ole mahdollista. Tästä johtuen pakurikäävän kerääminen ei ole sallittua jokamiehenoikeudella.”
    Muiden kääpien itiöemien kerääminen sen sijaan kuuluu jokamiehenoikeuksien piiriin ja suosittelen vahvasti muiden lääkinnällisten sienten itiöemien keräämistä ja hyödyntämistä osana ruokavaliotasi.”

    Kysykää siis aina ensin lupa pakurikääpien keruuseen.
    Omin päin niitä ei saa kerätä, kuin maanomistaja.

  2. jauhan parasta aikaa pakuria ensimmäistä kertaa,toivon saavani vastauksia näihin kysymyksiin,sairastan refluksia,crohnintautia ja kroonista virtsatietulehdusta,miten tämä ihmeaine vois vaikuttaa näihin sairauksiin?????Miten monipuolisesti tätä pekuria voi hyödyntää?

  3. Missä lähteet jos kerran pakurikäävästä on tuhansia tutkimuksia. Haiskahtaa tämä…

  4. Useat epäilevät immeiset ovat kuitenkin näitä jotka suurempia pohtimatta ahmivat kaikki teollisuuden valmistamat elintarvikkeet ilman että kyseisillä tuotteilla olisi paljoakaan hyvinvointia lisääviä ominaisuuksia,päinvastoin.
    Minun puolestani epäilijät voivat toimia niinkuin haluavat, omahan on elämänsä..
    Minulle pakurista,msm ja maca ja viherjauheet toimittavat lääkekaapin virkaa samalla kun lisään niillä ravinteita ruokavaliooni jonka yritän pitää kevyenä ..näin olen päässyt eroon aknesta,kuukautiskivuista,nivelkivuista,päänsärystä ,väsymyksestä ja masennuksesta.

  5. Hei!
    Mieheni on dialyysipotilas munuaissyövän seurauksena. Hänellä on ollut kaksi sydänkohtausta ja on diabeetikko. Voiko hän käyttää pakurikääpää , ja kuinka paljon? Hän on 61 vuotias. Pikaista vastausta toivoen Sinikka Peltola

  6. Ei kai sitä kauan käytettyä pakurikääpää ole tutkittu kun tutkimuksiin suunnatut varat kohdistetaan ilmeisesti lääkeitä valmistavien voittojen tukemiseksi. Luonnon varat hyvin voinnin lisäämiseksi kuluttaja tasolla ei lihota osakkeiden omistajien pankki tilejä.

  7. Onko teillä tietoa miten kääpän käyttö vaikuttaa veren ohennus lääkitykseen?
    Siis ohentaako kääpä verta jolloin sen vaikutus olis sama kuin veren ohjennus lääkityksen. Lääkärillä ei ollut tietoa…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.