Lymen Borrelioosi

Muutaman viime kesän aikana olen huomannut, että punkeista puhutaan entistä enemmän. En tiedä onko näillä pikkupirulaisilla jonkinlainen maailmanvalloitus käynnissä, mutta yhä enemmän niistä puhutaan mediassa, yhä enemmän kuulen punkkijuttuja tutuilta ja yhä enemmän löydän punkkeja koirani turkista. Aikaisemmin aihe ei juurikaan koskettanut minua, kunnes juhannuksen jälkeen löysin yhden “vaeltajan” jalkataipeestani..

Minua inhottaa ajatus siitä, että jokin ötökkä voi purra minua ilman, että edes tiedostan tai tunnen sitä, enkä vieläkään tiedä mistä punkki tuli tai kuinka kauan punkki oli ollut jalkataipeessani kiinni..ehkä vurokauden tai ehkä vain muutamia tunteja. Huomatessani sen, nappasin sen nopeasti pois ja varmistin, että se sai vetisen matkan vessanpöntöstä alas. Toki toimin liian hätiköidysti, sillä punkki kannattaisi jemmata esim. minigrip-pussiin, jotta punkista voitaisiin tarvittaessa nopeasti selvittää levittääkö yksilö borrelia-bakteeria ja borrelioosi-infektiota.

Puremakohta ei tuntunut kipeältä, kutisevalta eikä se ollut punainen, joten toivoin puremakohdan desinfioinnin olevan ainoa vaadittava toimenpide. Muutamien päivien kuluttua tilanne alkoi kuitenkin muuttua ja kahden seuraavan viikon ajan oireet olivat hyvin outoja!

Kahden viikon ajan kävin normaalisti töissä ja salilla, vaikka ihmettelinkin miksi treeni oli haasteellisempaa ja useita kertoja pyörrytti kesken harjoituksen. Tuollainen oire on helppo laittaa esim. isojen lihasten hapenkulutuksen piikkiin, kalori- tai nestevajeeseen, joten ihmettelin oiretta.. keksin sille monta mahdollista syytä ja sivuutin sen. Puremakohta alkoi tulla ärhäkkään punaiseksi, isommaksi ja se levisi jalkataipeen pituiseksi ja leveni muutamia senttejä. Selkeimmät ja pahimmat oireet tulivat viimeisinä päivinä ennen hoitoon pääsyä. Huonovointisuutta, huimausta, rytmihäiriöitä, vihlovaa ja jomottavaa hermokipua, joka vaelsi pitkin kroppaa. Ensiksi hermokipu tuntui alaselässä, sen jälkeen kipu nousi takaraivoon ja jomotus tuntui koko päässä. Sen jälkeen kipu laski polviin ja nousi taas alaselkään. Liikkuminen oli äärimmäisen kivuliasta kaikilla tavoilla ja esim. nauraminen teki sen, että jalat lähtivät kirjaimellisesti alta. Sängystä nouseminen oli lähes mahdotonta ja yhden yön sinnittelin kovassa “horkassa”. Näinä viimeisinä päivinä ennen sairaalahoitoa kuume nousi ja laski. Kehon lämpö sahasi ylös ja alas 35-38 asteen välillä. Silloin kun tunnuin tulikuumalta kuumetta ei ollut ja päinvastoin. Yhtäkkiä oireet helpottivat, kipu oli siedettävää ja pääsin kävelemään lääkärin juttusille.

Kaikkien testien jälkeen aloitettiin heti nestemäinen antibioottihoito. Olin onnekas, sillä selkäydinnestenäytteen puhtauden takia kyse ei ollut neuroborrelioosista, mutta vasta-aineiden löydyttyä kehostani diagnosoitiin Lymen borrelioosi. Onneksi olin aikaisin liikenteessä, sillä kuulin potilaiden saaneen diagnoosin borrelioosista vasta useiden vuosienkin jälkeen. Ihmiset ovat siis saattaneet elää vuosia vakavien neurologisten ongelmien kanssa, joita on hoidettu mm. Parkinsonin-tautina, Alzheimerina yms. Vakavimmissa tapauksissa ihmiset on jopa passitettu psykiatrin juttusille kunnes on saatu selville, että kyse onkin punkin puremasta aiheutuneista oireista. Etenkin iäkkäämpien ihmisten ja yleisesti huonokuntoisten ihmisten tulee olla varovaisia punkin puremien suhteen ja hakeutua hoitoon mahdollisimman nopeasti jos huomaa joutuneensa pureman kohteeksi. Tietenkään kaikki punkit eivät borrelioosia tartuta, joten aion kyllä nauttia kesistä tämän kokemuksen jälkeenkin, mutta tietoisempana asian vakavuudesta.

Oma näkemykseni lääkkeistä on, että niitä käytettäisiin vain ja ainoastaan silloin, kun muilla luontaisemmilla ja keholle “hellemmillä” keinoilla ei ole mahdollisuutta selvittää sen hetkistä oiretta tai sairautta. Tässä borrelioosi-tapauksessa antibioottihoito pelasti minut, se tepsi täydellisesti, tulehdusarvot laskivat nopeasti ja tervehtyminen alkoi tehokkaasti.

Olin kuulemma onnekas ettei oireet olleet pahemmat ja tuntuukin siltä, että jos yleiskuntoni ja ruokavalioni olisi ollut huonompi, tilanne olisi voinut olla täysin toinen. Tällaisissa tilanteissa onkin tärkeää antibioottikuurin ohella pitää huolta yleiskunnosta, sillä viikkojen antibioottihoito on keholle aika kova paikka. Senpä takia maitohappobakteerit ja boulardii osoittautuivat tehokkaaksi kaksikoksi pitämään vatsasta huolta kuurin aikana ja etenkin sen jälkeen… ja iloiseksi yllätykseksi myös lääkärini suositteli kyseisiä tuotteita.

Puutiaisaivokuume- ja borrelioositapausten määrät vuosina 2000–2012. Lähde: THL.

Borrelioosi aiheena on aika uusi Suomessa ja kiinnostaisi tietää sairauden hoidon mahdollisista luontaisemmista keinoista.
Onko niitä?
Laittakaa kommenttia kaikki asiasta kiinnostuneet, joilla on omia kokemuksia aiheesta ja/tai jos tiedätte mitään luontaisia parannuskeinoja borrelioosille tai toimivia tapoja sen ennaltaehkäisyyn.
Kaikki jaetut kokemukset ja tiedot varmasti auttavat monia!

(Lisätietoja aiheesta: www.borrelioosi.net)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.